Elsa Salonen

Kivijumalia

HD-video, valonheittimet
2019, kesto 10:23

Isoja, poikkeavan muotoisia kiviä palvottiin suurella kunnioituksella laaja-alaisesti Suomessa ennen kristillistä aikakautta. Sekä suomalainen että saamalainen traditio tunnustivat kivien mahdin ja siinä samalla kaiken välisen yhteyden. Suomalaiset esimerkiksi kaiversivat pyhiin kiviinsä kupin muotoisia reikiä, sillä reikiin kertyneellä sadevedellä uskottiin olevan parantavia voimia. Lisäksi he veivät uhrilahjoja kiville muun muassa hyvän sadon varmistamiseksi. Saamelaiset puolestaan veivät omille pyhille kivilleen, seidoille, uhrilahjoina esimerkiksi osan kalasaalista tai peuransarvia varmistaakseen hyvän kala- ja metsästysonnen sekä turvatakseen porolaumansa hyvinvoinnin.

Kivijumalia -video perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistomateriaaleihin. Noin satavuotta vanhojen valokuvien ja haastattelujen avulla video esittelee kymmenen tarinaa pyhistä kivistä; viisi suomalaisesta ja viisi saamelaisesta perinteestä.

Kiitos:
Yhteistyö / musiikki: Islaja
Temaattinen tuki / pyhät kivet: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto ja Museovirasto
Temaattinen tuki / saamelaisnäkökulma: Aslak Holmberg, Suomen saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja 2016-2019 sekä valokuvaaja Lada Suomenrinne
Näyttelykuvat: Schwartzsche Villa, Berliini, 2019 / Valokuvaaja: Ludger Paffrath

Ruskealan ja Harjun pitäjän rajalla on noin 4 kuutiometrin suuruinen kivi. Tästä kivestä mummo vainaja kertoi, että se on entinen uhrikivi, ja että sen nimi on Kakrakivi. Tälle kivelle oli muinoin, vielä hänen lapsena ollessaan, tapana viedä haltijoille uhriksi leipää, jyviä, viinaa, piirakoita ym. Mutta sitä en muista minä vuoden aikana ja missä tarkoituksessa.

Harlu, Juvonen Edvard, 1937